{"id":676,"date":"2026-01-30T18:56:57","date_gmt":"2026-01-30T16:56:57","guid":{"rendered":"https:\/\/puustiset.com\/?p=676"},"modified":"2026-03-03T21:49:17","modified_gmt":"2026-03-03T19:49:17","slug":"karajointia-aikanaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/2026\/01\/30\/karajointia-aikanaan\/","title":{"rendered":"K\u00e4r\u00e4j\u00f6inti\u00e4 aikanaan"},"content":{"rendered":"\n

Otteita k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjoista 1700-luvulta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/a>
Teko\u00e4lykuva<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Sukututkimuksen yksi keskeinen l\u00e4hde ovat vanhat k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjat. Niiden perusteella ei voi sanoa, onko joku yksitt\u00e4inen suku erityisen riitaisa, sill\u00e4 keskin\u00e4isiss\u00e4 riidoissa on kautta aikojen turvauduttu oikeuslaitokseen.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n\n\n\n\n

Kalariidat paljastivat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pohjois-Karjalan Puustisten kantais\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Pehr P\u00e5hlson Pustinia, joka oli l\u00e4ht\u00f6isin Savosta.<\/p>\n\n\n\n

Milloin t\u00e4m\u00e4 Pekka Paavonpoika tuli Pohjois-Karjalaan, siit\u00e4 ei ole tietoa, mutta joka tapauksessa h\u00e4n asusteli Hammaslahdessa vuonna 1686. Tohmaj\u00e4rven k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjojen mukaan h\u00e4n oli tuona vuonna vastaamassa k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 kalariidoista, jotka ilmeisesti koskivat pyynti\u00e4 Onkamoj\u00e4rvell\u00e4 toisen henkil\u00f6n apajalla.<\/p>\n\n\n\n

Sukututkija Kauko Puustisen j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ytyy luettelo monista muista tapahtumista, joissa Puustisia on ollut kantajana tai vastaajana k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 eri pit\u00e4jiss\u00e4 1700-luvvulla.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 luetelluista istunnoista osa on pidetty Ilomantsissa eik\u00e4 ole varmuutta, kuuluvatko niiss\u00e4 mainitut henkil\u00f6t meid\u00e4n sukuseuraamme.<\/p>\n\n\n\n

1700-luvulla muutti nimitt\u00e4in Hein\u00e4veden Sompasaaresta Ilomantsiin Martti Matinpoika Puustinen, joka otti vaimokseen Anna Juhanintyt\u00e4r Lehikoisen. Sek\u00e4 Martti ett\u00e4 Anna kuolivat 1820-luvun alussa Kiihtelysvaaran Oskolassa.<\/p>\n\n\n\n

Samoihin aikoihin oli Kiihtelysvaaran it\u00e4osiin, Tuupovaaraan ja Tohmaj\u00e4rven alueelle levitt\u00e4ytynyt Pekka Paavonpojan j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 mm. naimakauppojen kautta, joten kummankin Savosta tulleen sukuhaaran edustajia saattoi asua samoilla kylill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dEhdollinen\u201d p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Niin tai n\u00e4in, joka tapauksessa Kiteen ja Tohmaj\u00e4rven syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 marraskuussa 1701 Henrik Puustiselta Pyh\u00e4sel\u00e4n Rekivaarasta velotaan rahastoon maksetusta summasta lautamies Johan Timoselle ja Lars Skouskille molemmille 1 taalari ja 4 \u00e4yri\u00e4 kuparirahassa. Rahat m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin toimittamaan k\u00e4teisen\u00e4 ja lis\u00e4ksi Henrikin maksettavaksi tuli oikeudenk\u00e4yntikuluja 24 \u00e4yri\u00e4 hopearahassa.<\/p>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Teko\u00e4lykuva<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Tohmaj\u00e4rven kes\u00e4k\u00e4r\u00e4jille hein\u00e4kuussa 1722 oli Johan Puustinen Hammaslahdesta kutsuttu vastamaan Ivar Martikaisen kanteeseen veneasiassa.<\/p>\n\n\n\n

Martikaisen mukaan Johan oli ilman lupaa ja laillista oikeutta ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 h\u00e4nen veneens\u00e4 ja antanut sen turmeltua.<\/p>\n\n\n\n

Johan ei saapunut k\u00e4r\u00e4jille eik\u00e4 esitt\u00e4nyt laillista estett\u00e4 poissaololleen. H\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin maksamaan korvausta ja oikeudenk\u00e4yntikulut sill\u00e4 varauksella, ett\u00e4 jos on siihen oikeutettu sek\u00e4 pystyy ja kykenee, voi seuraavilla k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 vaatia rahojaan takaisin.<\/p>\n\n\n\n

Ilomantsin syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 syyskuussa P\u00e5hl Puustinen (kirjattu my\u00f6s Pussiseksi) 1723 haki ja sai hallintaoikeuden Oksjoelle tilalle, jota h\u00e4n hallinnoi. Kahdeksan vuotta my\u00f6hemmin Ilomantsin kes\u00e4- ja syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 kirjattiin Puustinvaaran kyl\u00e4n kuuluvan Ilomantsiin. Sivuseikkana todettakoon, ett\u00e4 Ilomantsin Maukkulasta l\u00f6ytyy nyky\u00e4\u00e4nkin Puustilanvaaran maatila. Samoilla Ilomantsin syysk\u00e4r\u00e4jille esiintyi Petter Puustinen Hammaslahdesta todistajana toisessa jutussa.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Yhteisvastuuta<\/strong><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/a>
Teko\u00e4lykuva<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Tohmaj\u00e4rven kes\u00e4k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 samana vuonna Puustiset k\u00e4r\u00e4j\u00f6iv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n. Petter Puustinen Hammaslahdesta syytti Johan Puustista samalta kyl\u00e4lt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hevoset kuuluvat laiduntaneen Petterin kaskiohrapellossa. K\u00e4r\u00e4jill\u00e4 havaittiin, ettei Petter ollut kaskiosuuttaan aidannut, joten Johan vapautettiin syytteest\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Tohmaj\u00e4rven talvik\u00e4r\u00e4jill\u00e4 maaliskuussa 1732 hammaslahtelainen talonpoika Johan Puustinen haki paloapua tilalleen, jolta oli tammikuussa palanut poroksi vanha riihi, joka oli t\u00e4ynn\u00e4 ohraa. Lautamiehet my\u00f6ntyiv\u00e4t yksimielisesti ao. lainkohdan ja vuoden 1694 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaisesti siihen, ett\u00e4 jokaiselta k\u00e4r\u00e4j\u00e4kunnan talolta ker\u00e4t\u00e4\u00e4n yksi \u00e4yri hopearahassa. Ker\u00e4yksen suorittavat kuudennusmiehet kukin alueellaan ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varat Puustisen tilan rakentamiseen ja tilalla pidet\u00e4\u00e4n sitten talosyyni, mik\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s n\u00f6yrimm\u00e4sti esitettiin maaherralle.<\/p>\n\n\n\n

Hein\u00e4varkaus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Saman vuoden syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 Erich Puustinen antoi lautamies Olof Niirasen v\u00e4lityksell\u00e4 haasteen samasta kyl\u00e4st\u00e4 olevalle Henrik Korvelle, koska Korpi oli kes\u00e4ll\u00e4 vienyt Paponsaaren niitylt\u00e4 3 talvikuormaa hein\u00e4\u00e4, jotka Puustisen mukaan kuuluivat h\u00e4nelle.<\/p>\n\n\n\n

Koska Korpi oli samaan aikaan Kiihtelysvaarassa verollepanotilaisuudessa ja esteellinen saapumaan paikalle asia lyk\u00e4ttiin seuraaville k\u00e4r\u00e4jille. Kuitenkin Korpea kiellettiin ottamasta niitylt\u00e4 en\u00e4\u00e4 hein\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sama Korpi oli sitten ly\u00f6nyt Erich Puustista pitk\u00e4ll\u00e4 rautakoukulla, jossa oli kek\u00e4le, sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 Puustiselle oli tullut mustelma vasempaan kylkeen ja oli ollut jonkin aikaa sairas. Juttua k\u00e4siteltiin Tohmaj\u00e4rven talvik\u00e4r\u00e4jill\u00e4 maaliskuussa 1733. Korpi tuomittiin haavoittamistarkoituksessa tehdyst\u00e4 teosta sakkoihin sek\u00e4 korvaamaan Puustiselle kivusta ja s\u00e4ryst\u00e4 aiheutetuista kuluista ja oikeudenk\u00e4yntikuluista 2 taaleria hopearahassa. Lis\u00e4ksi Korpi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin omasta sitoumuksestaan toimittamaan Puustiselle 24 \u00e4yri\u00e4 hopearahassa ottamistaan heinist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Samoilla k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 vahvistettiin P\u00e5hl Puustisen Kullovaaran (?) kyl\u00e4st\u00e4 omasta tunnustuksestaan j\u00e4\u00e4neen samasta kyl\u00e4st\u00e4 olevalle Mattz Hirvoselle velkaa vuonna 1731 2 taalaria ja 5 \u00e4yri\u00e4 kuparirahassa sek\u00e4 yhden tynnyrin ja 5 kappaa ruista.<\/p>\n\n\n\n

Tappelupukarit<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tohmaj\u00e4rven talvik\u00e4r\u00e4jill\u00e4 maaliskuussa 1734 esiintyi taas Erich Puustinen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa vastaajana oli Erik Muje Hammaslahdelta.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/a>
Teko\u00e4lykuva<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Muje oli aiheuttanut Puustiselle kaksi verihaavaa ja kaksi mustelmaa. H\u00e4net tuomittiin 6 \u00e4yrin sakkoon jokaiselta verihaavalta ja 3 \u00e4yrin sakkoon mustelmilta.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4lit eiv\u00e4t kuitenkaan tulleet selviksi, sill\u00e4 vastaavaa tapausta k\u00e4siteltiin taas syysk\u00e4r\u00e4jille lokakuussa. Erich Puustisen asiamiehen\u00e4 toimi lautamies Olof Niiranen, jonka kanteen mukaan Muje oli aiheuttanut Puustiselle ly\u00f6nneill\u00e4\u00e4n verihaavat vasempaan kylkeen, vasempaan olkap\u00e4\u00e4h\u00e4n ja selk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Muje oli poissa k\u00e4r\u00e4jilt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 ilmoittamatta, joten h\u00e4net tuomittiin poissaolosta yhden taalerin jokaisesta verihaavasta 6 \u00e4yrin ja mustelmista 3 \u00e4yrin sakkoon sek\u00e4 korvaamaan Puustiselle kivusta ja s\u00e4ryst\u00e4 sek\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluista 3 taaleria hopearahassa.<\/p>\n\n\n\n

Merkittyj\u00e4 maksuja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tohmaj\u00e4rven talvik\u00e4r\u00e4jill\u00e4 1741 merkittiin, ett\u00e4 Johan Korpi Hammaslahdelta on sitoutunut maksamaan Petter Puustiselle yhden kapan ruista sek\u00e4 8 \u00e4yri\u00e4 hopearahassa oikeudenk\u00e4yntikuluja.<\/p>\n\n\n\n

Samoilla k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 merkittiin tuomiokirjaan, ett\u00e4 Matzz Turunen Oskolasta on maksava Johan Puustiselle Konnunniemelt\u00e4 kuusi kappaa ruista ja haasterahaa 8 \u00e4yri\u00e4 hopearahassa.<\/p>\n\n\n\n

Johan esiintyi my\u00f6s Ilomantsin talvik\u00e4r\u00e4jill\u00e4 edellistalvena. H\u00e4n tunnusti j\u00e4\u00e4neens\u00e4 Erick Ahlholmille velkaa kolme ja puoli kuormaa kauraa, arvoltaan yksi taalari ja 16 \u00e4yri\u00e4 hopearahassa kuormaa kohti, sek\u00e4 k\u00e4teist\u00e4 rahaa 3 taalaria ja lis\u00e4ksi 27 \u00e4yri\u00e4 paloviinasta.<\/p>\n\n\n\n

Osan velasta Puustinen oli maksanut, joten oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 h\u00e4n maksettavakseen j\u00e4i viel\u00e4 tynnyri ruista sek\u00e4 2 taalaria ja 27 \u00e4yri\u00e4 kuparirahassa. Oikeudenk\u00e4yntikuluja Puustisen maksettavaksi Ahlholmille m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 1 taalari ja 16 \u00e4yri\u00e4 hopearahassa.<\/p>\n\n\n\n

Johan salaripille<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tohmaj\u00e4rven syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 syyskuussa 1744 Johan Puustinen Pahlon (Palon?) kyl\u00e4st\u00e4 tunnusti mitanneensa (ottaneensa) Petter Hiltuselta Raatevaarasta 7 kappaa suolaa.<\/p>\n\n\n\n

Johan tuomittiin suolan verohinnan mukaisesti maksamaan Petter Hiltuselle suolasta 10 taalaria ja 16 \u00e4yri\u00e4 hopearahassa ja korvaamaan Hiltusen oikeudenk\u00e4yntikulut kahdella taalarilla hopearahassa. Lis\u00e4ksi Johania sakotettiin puolella suolan mainitusta arvosta sek\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n vuoden 1724 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaisesti salaripill\u00e4 kirkon sakaristossa.<\/p>\n\n\n\n

Peruttu kihlaus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/a>
Teko\u00e4lykuva<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Samoilla k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 talollisen poika Petter Puustinen Hammaslahden kyl\u00e4st\u00e4 syytti talollisen tyt\u00e4r Ingeborg Petterintyt\u00e4r Makkosta siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 haluaa purkaa heid\u00e4n v\u00e4lisen kihlauksen vastoin vanhempiensa suostumusta. Oikeus katsoi lainkohtien mukaan kohtuulliseksi kumota ja mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 kihlauksen sek\u00e4 sakottaa Petter Puustista ja Ingeborg Makkosta 10 taalarilla hopearahassa. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lukemisen j\u00e4lkeen Makkonen ilmoitti haluavansa maksaa sakot, mutta Petter ei ollut sakkoihin my\u00f6ntyv\u00e4inen.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Rikottu vene<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tohmaj\u00e4rven yhdistetyill\u00e4 kes\u00e4- ja syysk\u00e4r\u00e4jille syyskuussa 1748 talollinen Staffan Parviainen Kiihtelysvaarasta haastoi Thomas Korven, Johan Puustisen ja Jacob Hirvosen, jotka olivat t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 kantajan luvan per\u00e4st\u00e4 soutaneet kaskimailleen ja rikkoneet veneen ja oli lautamies Petter Ven\u00e4l\u00e4inen arvioinut vahingon arvoksi 3 taalaria kuparirahassa.<\/p>\n\n\n\n

Vastaajat kiistiv\u00e4t kanteen ja v\u00e4ittiv\u00e4t veneen menneen rikki tervan vaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n

Lautamiehet julistivat keskustelunsa p\u00e4\u00e4tteeksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4: Vastaajat Thomas Korpi, Johan Puustinen ja Jacob Hirvonen selittiv\u00e4t, etteiv\u00e4t ole rikkoneet Staffan Parviaisen venett\u00e4, jolla ovat t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 soutaneet kaskikylv\u00f6lleen. Koska he eiv\u00e4t ole palauttaneet venett\u00e4 siin\u00e4 kunnossa, jossa se lainaushetkell\u00e4 oli vaan antaneet sen rapistua, oikeus katsoo kohtuulliseksi langettaa vastaajien korvattavaksi arviomiesten tekem\u00e4n arvion mukaan aiheutetun vahingon 1 taalarilla hopearahassa.<\/p>\n\n\n\n

Hevoset rukiissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Samoilla syysk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 merkittiin, ett\u00e4 esiinhuudettaessa tuli saapuville talollinen Johan Puustinen kantajana ja vastaajana Klaus Holopainen, joka ilmoitti oikeudelle asian koskevan heini\u00e4, jotka h\u00e4n korvaa Puustiselle 28 \u00e4yrill\u00e4 hopearahassa.<\/p>\n\n\n\n

Seuravaksi k\u00e4siteltiin asiaa, jossa talollinen P\u00e5hl Puustinen Hammaslahdelta haastoi talolliset Petter Hiltusen, Anders Kinnusen, Michel Koposen, Karl V\u00e4\u00e4n\u00e4sen, Staffan Maarasen, Anders Hiltusen ja Olof Lepp\u00e4sen siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden hevoset olivat edellissyksyn\u00e4 laiduntaneet kantajan ruispellossa ja sy\u00f6neet 500 lyhdett\u00e4 v\u00e4lipihalla rinta-aidan sis\u00e4ll\u00e4. Vastapuoli sitoutui maksamaan kantajalla 1 tynnyrin ja 16 kappaa ruista ja kumottiin kaikki muut kanteet. Sopimus luettiin julki p\u00f6yt\u00e4kirjan ulkopuolella ja sen kaikkiin kohtiin my\u00f6nnyttiin.<\/p>\n\n\n\n

\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Otteita k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjoista 1700-luvulta Sukututkimuksen yksi keskeinen l\u00e4hde ovat vanhat k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjat. Niiden perusteella ei voi sanoa, onko joku yksitt\u00e4inen suku erityisen riitaisa, sill\u00e4 keskin\u00e4isiss\u00e4 riidoissa on kautta aikojen turvauduttu oikeuslaitokseen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-676","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historiaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=676"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1035,"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/676\/revisions\/1035"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=676"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=676"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/puustiset.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}